perjantai 4. marraskuuta 2016

Markus Schulz ja kirpeät pakkaset

Mitä?
Kuuluisuuksien kuuluisuus.

Hype:
Saksalais-amerikkalainen Markus Schulz (toiselta artistinimeltä Dakota) on tehnyt aivan loistavan uran, joka jatkuu yhtä hyvänä läpi vuosien. Hän on yksi tunnetuimmista konemusiikin nimistä. Valitsin Schulzin blogin aiheeksi, koska ihastuin hänen musiikkiinsa jo monta kuukautta sitten. Tarvitsin silloin surumielistä EDM:ää kuunneltavaksi, ja löysin muutaman tutun kautta Markus Schulzin musiikin. Schulz aloitti uransa jo vuonna 1990 ja on tehnyt aivan älyttömän määrän sinkkuja ja muutaman albuminkin. Hän on tehnyt paljon radiohommia (mm. Digitally Imported), keikkoja ja tuottamista. Uusimpana projektina hänellä on Ferry Corstenin kanssa perustettu uusi yhteistyön hedelmä New World Punx.

Markus Schulzista tulee ensimmäisenä mieleen viime talvi, jolloin oli kirpeät pakkaset, paljon lunta ja pimeät illat. Kuuntelin artistia silloin päivittäin, ja laitoin parhaat biisit repeatille. Nyt muutaman kuukauden paussin jälkeen nuo pakkasilmat tulivat takaisin muistiin. Jälleen kerran esimerkki siitä, kuinka musiikki vie takaisin menneisyyteen, vaikkakin vain muutaman kuukauden verran. Schulzin biisit olivat silloin oivallista taustahälinää kirjan kirjoittamiselle. Muistan jopa, missä kohtaa kirjaa olin, kun näitä kappaleita kuuntelin.

Mutta mitä Schulzin musiikista? Genrenä hänellä on trance ja muu sen kaltainen. Hänen melodiansa ovat todella tarttuvia ja jäävät takuulla päähän soimaan. Schulz on tehnyt yhteistyötä aivan loistavien vokalistien kanssa, jotka tuovat monipuolisuutta artistin kokoelmin. Suurin osa hänen kappaleistaan on lyhyempiä, kuin monet trancekappaleet, mikä ei välttämättä ole huono asia. Näin kappaleet sopivat paremmin radioon soitettavaksi.

Kaikenkaikkiaan Schulz on sellainen artisti, jota jaksaa kuunnella pitemmänkin tauon jälkeen. Hänen musiikkinsa mukana tekee mieli laulaa, vaikkei sanoja tuntisikaan. Tässä siis muutama kappale, jotka omasta mielestäni ansaitsevat tulla jaetuksi suuremmalle yleisölle.

TOP3:

Markus Schulz - Tempted

Vähän surkea video tällä kertaa, mutta eiköhän se joidenkin makuun ole. Melodia on yksinkertainen, mutta jollain tapaa lumoava. Äänenä kappaleessa on Sarah Howells. 

Markus Schulz - Nothing Without Me

Jälleen kerran tarttuva melodia ja ihana tunnelma. Jotenkin tämä kappale tuo nimenomaan sen pakkasillan mieleen. Ihastuttava laulaja on Ana Diaz.

Markus Schulz - Winter Kills Me


Taas hyvin talvinen kappale. Tätä voisi laulaa, kun joutuu kävelemään paukkupakkasilla yliopistolta kaupunkiin. Lauluäänenä on Lady V.

Tässä oli tämänkertainen teksti. Seuraavaa varmaan pukkaa pian, sillä sain taas inspiraation kuunnella uutta ja innostavaa konemusiikkia! Lissu kuittaa, laittaa pupunkorvat päähän ja lähtee klubeilemaan!


sunnuntai 18. syyskuuta 2016

WipEout ja kaikkien aikojen OST

Mitä?
Tulevaisuuden kilpa-aluksia ja törkeän hyvää musiikkia.

Hype:
The Prodigy, Orbital, Leftfield, Chemical Brothers, Fluke, Daft Punk... Siinä vasta muutama artisti, jotka ovat tehneet yhteistyötä vanhan kunnon WipEout-pelisarjan kanssa. Tien yläpuolella leijuvat tulevaisuuden kilpa-autot olivat ideana vuoden 1995 PlayStation -pelissä. Alusten lisäksi pelisarja tunnetaan hieman erilaisista soundtrackeistaan. WipEout käyttää puhtaasti konemusiikkia peliensä taustoilla. Vieläpä hyvin undergroundia sellaista. Tässä hieman katsausta pelisarjan tunnelmiin.

Vuoden 1995 WipEout oli ehkäpä ensimmäinen kosketukseni konemusiikkiin. Muistan, miten ihmettelin erikoista musiikkia, joka pelissä soi. Se kuulosti itseään toistavalta ja kummalliselta. Silti pikkuhiljaa rakastuin musiikkiin entistä enemmän. Ensimmäisen pelin raita Messij oli suosikkini, ja opettelin omatoimisesti soittamaan sen pianolla. Messij oli kiva kappale, sillä siinä oli selkeämpi melodia, kuin muissa soundtrackin raidoissa. Se oli myös äänitettynä C-kasetille, josta kuuntelin sitä usein. Muut raidat olivat lähestulkoon koomisia mielestäni. Vuosien saatossa opin kuitenkin pitämään koko soundtrackista, vaikka osa kappaleista nousikin ylivoimaisesti suosikeiksini.

Alkuperäinen WipEout oli vaikea peli. Siksi tyydyinkin yleensä seuraamaan, kun isoveljeni pelasi sitä. Peli oli samantien klassikko. Alusten liukuva liike sopi erinomaisesti lähes minimalistiseen musiikkiin. Soundtrackit sopivat myös oikean elämän automatkoille, missä katulamput luovat hitaan strobovalon yön pimeydessä.

Pelisarjan toinen osa, WipEout 2097, oli minulle tuttu vain demolevyltä. Silloin pelattavissa oli vain yksi kenttä, jonka taustalla oli yksi kappale. Tästä kappaleesta tulikin vuosien saatossa yksi kaikkien aikojen suosikeistani. Demolevyn pieni katsaus 2097:n ei haitannut. Otimme ennätysaikamme ylös paperille ja vertailimme niitä keskenämme. Varsinaista peliä emme koskaan omistaneet.

Vuonna 2008 ilmestynyt WipEout HD on minulle myös tuttu peli. Ystäväni Mussun kanssa saimme pelattua sen melkein läpi asti. HD:n musiikki on erilaista verrattuna aiempiin peleihin, mutta konemusiikki on silti pysynyt yleisenä teemana. Silti mielestäni minimalistisempi tekno ja muu sellainen sopisi taustalle paremmin. Hartaasti toivon, että sarjaan tulisi vielä uusia osia.

TOP3:

Orbital - P.E.T.R.O.L

Yksi niistä kappaleista, jotka on varta vasten tehty peliä varten. Legendaarisen Orbitalin muutkin raidat sopisivat pelisarjan taustalle. Tämä kappale löytyy ensimmäisen WipEoutin soundtrackilta.

CoLD SToRAGE - Body In Motion

Tämä on ehdottomasti yksi parhaista konemusiikkikappaleista ikinä! Juurikin tämä kappale soi WipEout 2097:n demon taustalla. Pidin siitä jo lapsena, mutta vanhetessa opin arvostamaan kappaletta aivan eri tasolla. Mitä muuta voisin sanoa. Ei tätä voi verrata mihinkään muuhun.

Noisia: Machine Gun


Tämä raita soi WipEout HD:n taustalla. Noisia on maailmanlaajuiseseti arvostettu DnB-artisti, jonka kappale ansaitsee paikkansa soundtrackilla. Peliä pelatessa on aina hienoa, kun tämä kappale alkaa soimaan.

Siinäpä se. Kuten jo sanoin, olisi hienoa, että sarja jatkaisi eloaan vielä uusilla peleillä. Ja jospa minäkin joskus hankkisin konsolin, jolla uusimpia WipEouteja pystyisi pelaamaan... Joskus.


keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Vangelis ja mystiset muistot

Mitä?
Ehkäpä legendaarisin elektronisen musiikin tekijä.

Hype:
Unet ovat joskus outoja. Muutama viikko sitten näin unta unohdetusta tietkonepelistä, jota pelasin ala-asteikäisenä siskoni kanssa. Outojen unien sarja jatkui yllättävällä muistolla. Jossain aivojeni peräkammarissa oli elektronisen musiikin kappale, jonka melodian muistin juuri ja juuri. Muistin, että se oli erään minulle rakkaan C-kasetin ensimmäinen raita. Kuuntelin kappaletta lapsena pimeässä huoneessa, jota valaisi vain väriään vaihtava valokuitulamppu. En silloin ymmärtänyt kappaleen sanoituksia, vaan oletin sen olevan jotain vierasta kieltä.

Muiston saaneena pinnistelin lisää, ja sain päähäni, että kappale oli tosiaan Vangelista. Päätin kuunnella albumin toisensa jälkeen, jotta löytäisin tämän mahdollisesti ikuisesti hukatun laulun. Minulla oli tuuria. Ensimmäinen albumi, jonka kuuntelin, oli nimeltään Voices, ja kappale löytyi juurikin siltä albumilta. Kappaleen intro ei vielä tuntunut tutulta, mutta ennenpitkää minun oli pakko myöntää, että olin löytänyt minulle erittäin rakkaan kappaleen reilusti yli vuosikymmenen tauon jälkeen. Kappale on nimeltään Ask The Mountains, ja se julkaistiin vuonna 1995. Kylmät väreet seikkailivat pitkin kehoani, kun ymmärsin löytöni arvokkuuden.



Ask the Mountains ei kuitenkaan ollut ainoa muisto, mikä minulla oli Vangeliksesta. Lapsena pidin nimeä synonyymina Conquest of Paradise -albumille. Perheelläni oli tapana silloin tällöin pitää rentoutustuokioita, jolloin me kaikki makailimme pimeässä patjoilla ja keskityimme kuuntelemaan Conquest of Paradisea. (Tämä on siis samannimisen elokuvan OST.) Koko juttu tuntui lapsena aika tylsältä, mutta nyt aikuisena osaan arvostaa näitä rentouttavia hetkiä. Vangelis oli siis tärkeä osa lapsuuttani, vaikka kuuntelemani musiikki rajoittuikin yhteen kappaleeseen Voices-albumilta ja elokuvamusiikkiin.

Vangelis on ansainnut paikkansa elektronisen musiikin pioneerina. Hän on tehnyt musiikkia vuodesta 1961 lähtien ja työskennellyt yli 50 albumin parissa. Jotkut vertaavat häntä jopa Mozartiin. Vielä yli 70-vuotiaana hän puskee lisää musiikkia julkaisuun. Itse olen vain raapaissut hänen massiivista musiikkituotantoaan. Olen onnellinen siitä, että mystinen muistini päätti tuoda Vangeliksen takaisin musiikkikokoelmaani.

Vangeliksen musiikilla on erityinen tunnelma, mutta silti jokainen kappale on kaunis omalla tavallaan. Artisti osaa tehdä kaunista, surullista ja koskettavaa musiikkia, mutta myös eeppistä ja riemukasta. Ei ihme, että hän on ansioitunut elokuvamusiikin saralla.

TOP3:

Vangelis - Come to Me

Päätin valita ensimmäiseksi kappaleeksi laulun samalta albumilta, kuin Ask the Mountains. Tämä on aivan uskomattoman kaunis kappale, Lauluääni kuuluu Caroline Lavellelle.

Vangelis - Aquatic Dance
Tämä kappale vie kuulijan satumaahan. Täysin uniikki melodia ja taustalla kaikuva hento rytmi tekevät kappaleesta loistavan.

Vangelis - Conquest of Paradise

Loppuun laitan vielä yhden tunnetuimmista kappaleista. Hyvä elokuva, loistava soundtrack. 

Toivottavasti saan lisää kadonneita muistoja mieleeni, sillä Vangelis on ollut ehdottoman mahtava sellainen.


maanantai 29. elokuuta 2016

ARVONTA!

HUOMIO HUOMIO

Täten julkaisen My Rave -blogin ensimmäisen arvonnan alkaneeksi. Palkintona on 1 kpl pääsylippuja Superstitionin seuraaavaan tapahtumaan, joka löytyy osoitteesta:

https://www.facebook.com/events/491735421029037/

Esiintyjinä bileissä ovat Union Jack ja Art Of Trance, eli paikalle kannattaa todellakin vaivautua.
Joku onnekas saa viikon päästä tämän keltaisen kuoren postilaatikkoonsa. Kuoren sisältä löytyy pääsylippu vuoden ehkäpä hurjimpiin kekkereihin!

Bileet järjestetään Y31-klubilla Helsingissä 17.9.2016. Facebook ei ole mukana arvonnassa.

SÄÄNNÖT

1.) Kommentoi Lizsen - My Rave -sivulle (https://www.facebook.com/LizsenMyRave/), minkä
kappaleen tahtoisit kuulla Superstition-bileissä.

2.) Odota ensi maanantaina (5.8.2016) tapahtuvaa arvontaa. Voittajalle lähetän facebook-viestin.

3.) Hypetä Superstitionia!!


sunnuntai 28. elokuuta 2016

Haastattelussa TEKNOAIDI / AVARUUSVELI

Tällä kertaa lähestyin artisti Tuomas Kinnusta haastattelun merkeissä! Olen itse osallistunut muutamaan kyseisen henkilön järjestämiin bileisiin, ja hienoa on ollut. Kiitos Tuomakselle hienosta haastattelusta!

1. Kerro hieman Kovaydin.NETin historiasta.

"Kovaydin" oli alunperin MBnettiin vuonna 2003 tekemäni kotisivu minne kirjoittelin hardcore technosta, silloisena pääpainona Hollannin gabber-skene. Olin aloittanut samana vuonna tutkimusmatkani tähän musiikkiin ja kokeilemaan sen tekemistä. Parissa vuodessa verkostuin Mikseri.net saitin kautta muiden suomalaisten hc-artistien kanssa ja 2005 päätin pistää kovaydin.net saitin pystyyn minne kokosin meidän biisejä ja avasin keskustelufoorumin. Kovaytimestä tuli nettikommuuni, bilejärjestö ja nettilafka. 2005-2012 nimi oli itseasiassa Kovaydin Vastarinta, mutta 2013 muutin sen takaisin pelkistetympään muotoonsa Kovaydin.NETiksi, koska se kertoi jo kaiken oleellisen.

2007 järjestimme ensimmäiset Brainbashers ug-bileet Tampereella. Siitä lähtien bileitä on järkätty eri nimillä vähintään vuosittain Tampereella ja joskus myös muissa kaupungeissa. Fokus muuttui ensimmäisinä vuosina mainstream hardcoresta ja gabberista hardcoren undergroundimpiin ilmaisumuotoihin sekä breakcoreen. Makuasioiden lisäksi tähän vaikutti osaltaan se että bileitä kuten Inkvisitio ja Antenniosasto ei enää järjestetty ja kukaan muu ei juuri puskenut epäkaupallisempaa saundia eteenpäin aktiivisesti Suomessa, siinä missä populaarimmalle saundille oli kuitenkin hyvin tarjontaa. Aloimme tarjota alustaa sekä aloitteleville että kokeneemmille core dj:lle ja liveartisteille joilla ei välttämättä ollut muuta ilmaisukanavaa musiikilleen.

Ihmisiä on poppooseen vuosien varrella tullut ja mennyt. Oman ydinpoppoon lisäksi apua on tullut Tenkale crew/lafkalta joka on jeesannut bileissä ja jonka kanssa ollaan tuotu free party skeneä Suomeen järjestäen ilmaisia tekno/hardtek/hc ulkoilmabileitä. Alusta asti verkostoiduimme myös ulkomaisten artistien ja bilejärkkääjien kanssa ja ollaan vuosien varrella keikkailtu puolin ja toisin esim. Venäjällä, Ruotsissa, Saksassa ja Hollannissa. Vaikka Kovaydin.NETin nettilafka julkaisee pelkästään kotimaisia artisteja, niin lafka tunnetaan verrattain hyvin myös eri puolilla maailmaa. Tähän on vaikuttanut varmaan osaltaan se että artisteja on kannustettu tekemään omanlaista saundiaan.

Kovaydin.NET jatkaa tällä tiellä edelleen :)

2. Millä eri projektinimillä sinut tunnetaan piireissä?

Nykyään kuljen artistinimellä Teknoaidi ja dj-nimellä Avaruusveli. Monet muistavat edelleen Zutsuu aliakseni, mutta olen hiljattain luopunut siitä.

3. Mikä on suosikkigenresi ja miksi?

Hardcore noin niin kun yleisesti ottaen ja siitä etenkin sellaiset kehitykset missä on psykedeelisiä ja maalailevia äänimaisemia. Sille ei ole mitään vakiintunutta termiä, mutta siihen liittyy esim. flashcore, psycore ja meikäläisen oma tyyli shamancore. Hardcoressa puoleensa vetää se että siinä on massiivista melkein rajatonta energiaa, niin kuin Universumi itse. Se motivoi ylittämään omat rajat ja oman mukavuusalueen. Säröbassorummut ovat hyvin maadoittavia ja ne yhdistettynä psykedeeliseen saundiin tuovat "jalat maassa, pää pilvissä" fiiliksen. Sitten kun mennään speedcoren puolelle niin siinä voidaan päästä tärinätranssiin mikä nykymusiikissa on hieman vieraampi juttu, mutta mitä joidenkin alkuperäiskansojen keskuudessa sekä nykyisemmin esim. aktiivisessa meditaatiossa harjoitetaan parannusmielessä.

4. Mikä on suosikkipaikkasi järjestää bileitä?

Eräs nimeltämainitsematon luola/bunkkeri Pk-seudulla ;)


5. Mitkä ovat olleet Kovaydin.NETin parhaat bileet?

Tunnelmaltaan ja eeppisyydeltään sanoisin että jotkin niistä kolmesta bileestä jotka järjestimme edellämainitussa paikassa. Ulkomaisista artistibuukkauksista eniten on pärisyttäneet iGoa, Junkie Kut, Neurocore ja Del_F64.0, kaikkia muita kovia kotimaisia ja ulkomaisia buukkauksia unohtamatta! Oikeastaan monia hyviä muistoja eri bileistä hieman eri syistä.

6. Mitä tulevaa tapahtumaa haluaisit mainostaa?

2.9. järkätään Tampereella O'Hara'sin kellarissa Core City Downtownit

(https://www.facebook.com/events/1581643375473836).

Nää on meidän ekat julkiset bileet Tampereella viiteen vuoteen (yleensä keskitytään kutsubileisiin/uugeisiin). Hyvä tulla siis välillä käymään maanalta ihmisten ilmoilla, tosin kellarissahan nämäkin on :). Tapahtuma on ilmainen ja luvassa on kaikenlaista hc:ta hitaasta nopeaan ja myös 2 breakcore liveä!

7. Minkä youtube-videon haluaisit jakaa lukijoille?

Tee-se-itse dokkari Suomen kiertueestamme vuodelta 2012. Dokkarilla on kuvaa reissuilta ja bileistä Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Helsingissä, Turussa ja Tampereella ja siitä miten ihmiset ottivat bileet vastaan eri kaupungeissa. Mukana myös core-historiikkia eri kaupungeista sekä haastatteluita, eli käsittelee samalla myös hieman laajemmin Suomen skeneä. Pätkä on ehkä jo hieman vanhentunut, mutta kuvaa aika hyvin meininkiä. Video on kuvattu sillä hetkellä käsillä olevilla laitteilla, mutta olisi joku kerta kiva tehdä myös ammattimaisempi skenedokkari.

https://www.youtube.com/watch?v=62MvJeX0MZA

8. Mistä saat energiaa järjestää bileitä kerta toisensa jälkeen?

HC-bileiden tarjonta on parantunut huomattavasti viime vuosien aikana Suomessa, mutta mikä edelleen ajaa järjestämään on se että ug-bileitä ei paljon kukaan muu järkkää ja se että pääsee soittamaan ja kuulemaan tietynlaista saundia. Nostatus/droppi meiningille on skenessä paljon kysyntää ja tarjontaa, mutta "meditatiivista" saundia voisi olla enemmänkin. HC:n alkutaipaleella 90-luvun alussa saundi oli nimenomaan tällaista, mutta sittemin sellainen kokemus ja estetiikka on mennyt enemmän maanalle, kuitenkin kehittyen uuden teknologian mukana ja luoden ihan uudenlaisia alagenrejä.

Parhaimmillaan mulle se bilekokemus on kun tulee sellaista saundia missä ei ole oikein mitään sellaista arkista populaarikulttuuri tai muuta referenssiä mihin olisi helppo tarttua, vaan voi täysin uppoutua siinä hetkessä vieraaseen ulottuvuuteen, esim. usvaisessa kynttilöin valaistussa luolassa. Se että voi tarjota tällaisen kokemuksen ihmisille on tosi siistiä.

Tuo on siis yksi visio jota toteutan, mutta toki nää on mun makuasioita ja meillä on porukkaa messissä monista erilaisista saundillisista lähtökohdista. Kollektiiviseen visioomme kuuluu myös alakulttuurien monimuotoisuus ja on mielenkiintoista miten eri core artistit ja alagenret ovat kytköksissä toisiin skeneihin kuten vaikka metal, psyke, punk, otaku, junkka, avant-garde, chiptune, industrial jne. jne. Pääosa kävijöistä ei ole suinkaan perinteisiä gabbereita. On siistiä laittaa samaan huoneeseen ihmisiä monista eri taustoista selviytymään massiivisista bassoryöpyistä :D

9. Jos saisit tehdä yhteistyötä kenen tahansa artistin kanssa, niin kuka se olisi?

Mulla on sellainen haave että haluaisin päästä musisoimaan shamanistisiin alkuperäiskansoihin kuuluvien muusikkojen kanssa. Esim. saamelaisen joikaajan tai tuvalaisen kurkkulaulajan. Pyrin musiikissani mahdollisimman paljon siihen että sävellän, äänitän ja teen itse saundeja. Sampleista en ole kuitenkaan vielä täysin päässyt eroon, mutta tuollainen yhteistyö veisi musiikin ihan uudelle tasolle. Shamanistinen musiikki on perinteisesti ollut usein nopeatempoista, mutta siihen ominaisuuteen on nykyisessä fuusio-/maailmanmusiikissa juuret katkenneet.

10. Määrittele termi "tekno".

Tekno kirjoitettuna K:lla tuo mieleen free party/free tekno skenen ja Teknivalit. Lyhyesti: hypnoottista temmokasta pauketta :). Suomen kontekstissa kaikenlaisen jumputuksen missä on tasainen 4/4 biitti.

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Icicle ja sydäntalven rumpubasso

Mitä?
Vanha suosikki, joka on noussut kuuntelulistalle jälleen kerran.

Hype:
Icicle on minulle jo vanha tuttu. Löysin kyseisen artistin kuuntelemalla kaikkien aikojen toiseksi parasta Drum'n'Bass mixtapea. (Pendulumin Essential Mix vuodelta 2005 on tietenkin paras.) Kahden tunnin musiikkirupeaman seasta kuulin muita raitoja selkeästi mielenkiintoisemmat kappaleet, jotka molemmat olivat Iciclen tuottamia. Toki mixtapessa oli muitakin hyviä raitoja, mutta omaan mieleeni upposivat vain harvat siten, että lähdin tutkimaan artisteja niiden takana.

Icicle (AKA Jeroen Snik) on lähtöisin Hollannista. Hänen taustallaan on tiivis musiikkiharrastus, joka alkoi pianonsoitolla, jatkui rumpusetillä ja päätyi viimein DJ-hommiin. Iciclen taustat ovat samankaltaiset kuin allekirjottaneella, vaikka minusta ei koskaan tullut DJ:tä. Taitavana rumpalina Icicle ymmärtää keskiverto-junkkailijaa paremmin rumpujen merkityksen konemusiikissa. Nykyään mies majailee Lontoossa, ja on tuottanut ahkerasti toinen toistaan huikeampia raitoja. Icicle tekee musiikkia muun muassa Shogun Audiolle.

Iciclen musiikki on erittäin tummanpuhuvaa. Vaikutteita teknosta ja dubstepistä löytyy runsaasti. Tech Step on termi, joka omasta mielestäni kuvaa hyvin Iciclen tyyliä. Suurinta osaa raidoista ei ole rakennettu kliseisille dnb-rumpukonebiiteille, vaan jokaisessa kappaleessa on uniikki rytmi. Groovea ja mielenkiintoista äänimaailmaa löytyy vaikka muille jakaisi.

Olisihan tuo Icicle kiva saada jokupäivä Suomeen. (Tietääkä joku, onko näin jo tapahtunut?) Itse ainakin maksaisin pari kymppiä pääsylipusta.

TOP3:

Icicle - I Feel U



Nakuttava rytmi taustalla. Massiivinen pudotus. Ainutlaatuinen groove syntyy siitä, että rytmi painottuu vahvalle ykköselle. I Feel U on moderni dnb-kappale, jossa jokainen yksityiskohta on tarkkaan mietitty.

Icicle - Arrows


Iciclen kappaleista ehkäpä mieleenpainuvin. Yksinkertainen melodia kantaa kappaletta alusta loppuun. Videon taustakuva sopii mielestäni biisin tunnelmaan. Tämä oli ensimmäinen raita, jonka bongasin Teddy's Tech Teamin mixtapesta, ja se on jäänyt elämään yhtenä kaikkien aikojen suosikki-dnb-kappaleistani.

Icicle - Nausea


Nimestä päätellen kappale voisi olla vastenmielinen, mutta toisin kävi. Erittäin uniikki biitti muistuttaa hieman vinksallaan olevaa sydämen rytmiä. Hyvin minimaalinen äänimaailma toimii, sillä artistille tyypillisesti kaikki elementit ovat tasapainossa. 

Seuraavaan kertaan!
- Lissu

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Heatbeat ja Argentiinan ihme

Mitä?
Uusi suosikkiartistini trancen puolelta.

Hype:
Minun ja Heatbeatin tarina alkoi monta vuotta sitten. Metsästin uusia trancekappaleita kuuntelemalla youtuben mixtapeja ja livekeikkoja. Eräästä setistä löysinkin aivan helmen biisin, joka oli Heatbeat pres. Stacker - Eternity (Original Mix). Ihastuin biisiin heti paikalla ja kuuntelin sitä repeatilla monet kerrat. Noin vuoden jälkeen päätin ottaa selvää, löytyykö kyseiseltä artistilta muitakin loistavia kappaleita.

Siitä se sitten alkoi.

Olin itseasiassa yllättynyt siitä, miten kuuluisa duo Heatbeat olikaan. Kaiken lisäksi joka ikinen duon kappale oli edellistä parempi. Tajusin, että olin löytänyt ihka uuden suosikkiyhtyeeni.

Päätin ottaa selville, voisiko duon tuoda suomeen keikalle. Meninkin Tampereen legendaarisen Stellar Cityn facebook-sivuille ehdottaakseni, että Heatbeat olisi oivallinen artisti buukattavaksi Tampereelle. Suuri shokki tuli siitä, kun tajusin, että duo oli ollut viime joulukuussa Suomessa! En voi käsittää, miksen jo silloin tajunnut fanittaa kyseistä artistia! Miksei kukaan kertonut minulle, että nyt Lissu alat kuuntelemaan Heatbeattia! Noh... Pitää vain toivoa, että joku muu taho toisi Heatbeatin Suomeen uudestaan.

Mutta mitäs Heatbeatista kannattaa tietää?

Duo koostuu kahdesta argentinalaisesta herrasmiehestä nimeltä Agustin Servente ja Matias Chavez. Yhdessä he ovat tehneet musiikkia jo vuodesta 2006 alkaen. Monien muiden huippulahjakkuuksien tavoin he ovat kotonaan Armada Music labelilla. Duo on ylpeä argentinalaisesta taustastaan. He tykkäävät pitää Argentinan jalkapallojoukkueen paitoja keikoillaan.

Heatbeatin tyyli on hyvin monimuotoinen. Kappaleissa kuuluu Argentiinan tangon ja muiden espanjalaistyylisten tyylilajien vaikutteita. Osassa biisejä on myös dubstep-vaikutteita. IMO nämä ovat duon vähemmän mieleenpainuvia biisejä.

Myös yhteistyö muiden artistien ja vokalistien kanssa sujuu erittäin hyvin. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Alex M.O.R.P.H. ja Bjorn Akesson. Heatbeat pitää kuitenkin omasta saundistaan kiinni visusti. Valmistaudu jäämään koukkuun!

TOP 3


Heatbeat - Aerys (Original Mix)


Mitäpä tästä kertoisin. Tämän haluaisin kuulla suuressa reivihallissa, jossa Heatbeatin fanit tanssisivat ja kaikilla olisi ihanaa. Aerys oli yksi ensimmäisistä duon biiseistä, joihin ihastuin.


Heatbeat - Bloody Moon (Original Mix)


Tämä biisi sisältää runsaasti argentiinalaisia vaikutteita. Mieleenpainuva melodia jää varmasti päähän soimaan. Melodiaa tasapainottaa jykevä basso ja Heatbeatille tyypillinen groove.


Heatbeat feat. Josie - Because of You (Original Mix)


Yksi kauneimmista trance-kappaleista, jotka tiedän. Aavemainen laulu ja melodia eivät jää minimalistisen basson jalkoihin, vaan saavat melkein kyyneleet silmiin. Josie suoriutuu vokalistin tehtävistä suurenmoisesti. Ehkä seuraava artisti, jota alan tutkimaan, onkin Josie!

PS.
Ehdottakaa toki artisteja, joista haluaisitte minun kirjoittavan!
- Lissu





tiistai 10. toukokuuta 2016

Haastattelussa DJ MEKE

Blogin ensimmäinen haastattelu ikinä on tietenkin Tampereen legendaarisimpiin kuuluvan Dj Meken kanssa. Pitkää uraa vieläkin jatkava Meke on hyvä ystäväni, ja olemme muutaman projektinkin tehneet yhdessä. Kymmeneen kysymykseen hän vastasi seruaavanlaisesti:

1. Milloin innostuit DJ-puuhista? Missä oli ensimmäinen keikkasi?

Vuonna 1995 soitin ekan limudisco DJ keikkani ysäri eurodancea, trancea ja reiviä.
Marusha - Over The Rainbow, Robert Miles - Children, Charly Lownoise & Mental Theo - Live At London...

Innostus tuli DJ hommiin tuli kotimaisten Eliot Nessin ja DJ Angelin myötä sekä ulkomaalaiset DJ:t kuten Westbam, Marusha ja DJ Dick inspiroivat minua.


2. Mistä sinut nykyään löytää soittamasta?

Klubi / hard dance / ysäri jne. keikkojani kannattaa tsekkailla Facebook-sivuillani.
Yleensä viikonloppuisin soittelen yökerhoissa.


3. Mikä on suosikkigenresi ja miksi?

Hardtrancen eri muodot ja sen eri aikakaudet. Oli se sitten oldskool ysäri hardtrancea tai modernia hardtrancea niin siinä on sitä jotakin mikä iskee sydämeeni.

Espanjalaisesta makina hardtrancesta innostuin 2007 ja olen sitä pytkinyt soittamaan keikoillani.
Tämänpäivän saksa hardtrance tuotanto on kehittynyt todella hyvään suuntaan ja olen löytänyt kovia biisejä mitä meinaan soittaa tulevaisuudessa.


4. Mikä on Tampereen kovin menomesta ja miksi?

Minulle se oli 90-luvulla L.A. Garaga niminen yökerho missä tuli monenlaista elektronista musiikkia aina housesta, tranceen, eurodanceen ja reiviin. Muutamia hardcore / gabber biisejäkin siellä saattoi kuulla.

Mikä on nykyisin kovin mesta...Se on varmaan se missä on mielenkiintoinen lineup esiintyjiä, paikalla ei ole väliä koska musiikin tekijät, tiskijukat ja yleisö luovat fiiliksen.


5. Mikä on ollut DJ-urasi paras keikka?

Näitä on niin monia mutta sanotaan vaikkapa Flashback III joka pidettiin GGOG New Front nimisessä yökerhossa Puolassa vuonna 2010. Mahtava yleisö ja meno. Hardtrance ja reivi fanaatikkoja :)


6. Mitä tulevaa keikkaasi haluaisit mainostaa?

Soitan Future Energy Festival bileissä lauantaina 21.5. Tampereen Pakkahuoneella saksa hardtrancea, hard dancea ja ehkä loppuun vähän espanjalaista makina hardtrancea. Luvassa on yksi uusi biisi, Xavi BCN & DJ Meke tuotantoa!

Lauantaina Pakkahuoneella, Tulliklubilla ja sen terassilla esiintymässä: ZATOX, EVIL ACTIVITIES, ATMOZFEARS, PROTEUS, SUBSTANCED & HORZI, WAILY, INSIDEINFO, REDOM + MC C.I, ILLUVIAL, O4KLY, PHIL PARONI, DIFFICULT. Klikkaa tästä tapahtuman Facebook-sivulle!


7. Minkä youtube-videon haluaisit jakaa?

Mainitsin aikasemmin makina hardtrancen joten tässä maailman eka Espanja / Suomi makina hardtrance biisi.

XAVI BCN & DJ MEKE - MY HOUSE [BCN RECORDS] 2014.


8. Haaveiletko maailmanvalloituksesta?

Lyhyesti: En.


9. Jos saisit tehdä yhteistyötä kenen tahansa artistin kanssa, niin kuka se olisi?

Ysäri revi duo, RMB, kanssa olisi upea tehdä jotain mutta se projekti on kuulemma kuopattu ja ei palaa koskaan takaisin. Tosin RMB:n toinen puolisko Rolf Maier Bode heitti setin RMB ja omaa tuotantoa Mayday bileissä 01.5.2016.

"Raver´s Nature asked me to join their live set and therefore i will play 15-20 minutes live between 0:00 and 1:00 in the Twenty Dome @ MAYDAY 2016 Dortmund Westfalenhallen" http://www.rolfmaierbode.com/


10. Määrittele termi "tekno".

Heittomerkeissä se tarkoittaa äitiäni lainaten "tekno on sitä jumputus musiikkia".


perjantai 6. toukokuuta 2016

Ørjan Nilsen ja modernin trancen maailma

Mitä?
Norjalaista laatutrancea, mielettömiä melodioita ja modernia saundia.

Hype:
Ørjan Nilsen on norjalainen trancetaituri, joka aloitti uransa jo vuonna 2004. Valitsin Nilsenin tekstin aiheeksi, koska hän on vuosi toisensa jälkeen todistanut olevansa erinomainen biisien tuottaja. Palkintojakin Nilsen on voittanut ison kasan. Hän pukkaa trancebiisiä toisensa jälkeen legendaarisella Armada Music -labelilla ja nauttii yli kahdensadantuhannen facebook-fanin tuesta. Itsekin kuulun tuohon joukkoon.

Vaikka Ørjan on tehnyt musiikkia jo vuodesta 2006 lähtien, itse tutustuin häneen, kun kirjotin vuonna 2012 Stellar Cityn hypetysblogitekstiä. Ja hypetys ei ollut turhaa. Ørjanin keikka Fat Ladyssa oli legendaarista hipova. Siitä lähtien olen pitänyt Nilseniä omasta mielestäni jopa parhaana trance-artistina. Suosittelin Nilseniä myös siskolleni, joka jäi minun laillani koukkuun muhevaan bassoon ja haikeisiin melodioihin.

Mutta minkälaista saundia Ørjan tarjoaa?

Nilsenin melodiat ovat hämmentävällä tavalla tutun oloisia, vaikka järki väittäisi vastaan. Biisit ovat tietyllä tapaa vakavamielisiä ja haikeita. Ne sopivat hienosti valtaviin reivihalleihin, mutta myös Fat Ladyn tapaisiin pienempiin venueihin. Ørjan erottuu massasta uskomattomalla balanssintajullaan ja lähestulkoon surumielisillä melodioillaan. Mutta surumielisyydestä ei tule kuulijalle suru, vaan onni.

Voin vain toivoa, että Ørjan saapuu toistekin Suomeen. Olen nimittäin ensimmäisenä lippujonossa, jos näin käy.

TOP3

Ørjan Nilsen - Amsterdam


Huikaisevan hieno melodia saa kuulijat lähestulkoon kyyneliin. Tällaista musiikkia ei kukaan muu osaa tehdä. Biisi on melkein kuin musiikillinen surunäytelmä, joka ei kuitenkaan ole traaginen vaan toivoa antava. Olen linkannut tämän biisin jo aiemminkin sekä tänne, että facebookkiin. Pahoittelen, jos hypetän kappaletta liikaa. Ei siihen vaan kyllästy!



Ørjan Nilsen - Legions
 

 Jälleen kerran melodia, josta tulee helposti korvamato. Biisi on Amsterdamin tapaan haikeamielinen. Biisi pääsi top3-listalle, koska siitä tulee ainakin minulle hyvin voimakas tunne. Ja tunteita hyvä trance parhaimmillaan herättää. Tämän kun pääsisi kuulemaan isoissa bileissä!


Ørjan Nilsen - Violetta

 

 Kahta edellistä biisiä "iloisempi" Violetta on niitä kappaleita, joihin ei kyllästy koskaan. Mahtipontinen melodia voisi jatkua ikuisuuksiin. Tämän laitoin repeatille taustalle, kun aloin kirjoittamaan tätä blogitekstiä. Jostain syystä kesti muutama vuoden, ennenkuin löysin tämän kappaleen youtuben syövereistä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Siinä kaikki tällä kertaa. Laittakaa ihmeessä ehdotuksia artisteista joko tänne blogiin, facebookkiin tai irkkiin! Lissu kiittää ja kuittaa.
 

Suuri COMEBACK!

Heipparallaa kaikki ihanat seuraajani!

Vuosia on kulunut siitä, kun viimeksi kirjoitin tätä blogia. Siihen aikaan sisältyi paljon stressiä, sairastamista ja elämänmuutosta. Nyt kuitenkin elän onnellisesti Jyväskylässä ja odotan elämältäni suuria asioita. Bileissä olen käynyt huomattavasti harvemmin Tampereen jälkeen, vaikka täällä Keski-Suomessakin on kuukausittain konemusiikkitapahtumia.

Lizsen - My Rave kokee nyt muutoksia. Jätän varsinaiset bileraportit muille innokkaille kirjoittajille ja keskityn analysoimaan suosikkiartistejani. Minulle saa myös ehdottaa, mistä artistista kirjoittaisin. Aion hyödyntää klassisen musiikin koulutustani konemusiikin ihmettelyyn. Yritän valikoida aiheita monesta eri genrestä. Samalla aion pitää hauskaa ja etsiä uusia musiikkituttavuuksia!

Jättäkää ihmeessä kommentteja ja ehdotuksia joko täällä blogissa, facebookissa tai irkissä. Kanavamme #frivoliitio sijaitsee QuakeNetissä.

Kiitos, ja ihanaa kesän jatkoa!
- Lissu