Mitä?
Kovimmat dnb-kekkerit pitkiin aikoihin, pomppimista hyvässä seurassa ja bassotärinää.
Missä?
Tampereen YO-talo, 23.2.2013 klo 23-04
Terveisiä:
Pitkän biletystauon jälkeen Lizsen palaa jälleen asiaan, kun sivutkin on nätisti päivitetty, uusi logo saatu, ja suurimmasta koulun vaihdoksen aiheuttamasta stressistä päästy yli. Monet kekkerit on vuoden 2013 puolella harmillisesti missattu, mutta Tampere Drum&Bass Conventionia olen silmäillyt tarkasti siitä lähtien, kun sain osallistumiskutsun. Esiintyjälista oli niin messevä Wispyineen ja Infektoineen, että paikalle oli ehdottomasti pakko päästä hinnalla millä hyvänsä. Ja tottakai tamperelaiselle dnb:tä isosti kuluttavalle henkilölle jo bileiden nimi on houkutteleva. Matkaan siis, ja parhaat x-step kengät jalkaan! (Kuluneet ovat, mutta vieläkin toimivat loistavasti!)
Etkot olivat tällä kertaa astetta erikoisemmat, kun Anten, Olvin, Aven ja Pipsan kanssa palasimme perus pitsa/sipsi-osaston sijaan 70-luvulle ja keittelimme kokoon muhevan kananmunakastikkeen. Maukkaiden eväiden syönnin ohessa tsemppasimme ensikertalaista Avea illan tunnelmiin. Paikalla olisi tänään kaksikin blogaajaa, joista Lizsen on jo erikoistunut hehkuttamaan Tamperelaista konemusiikkikulttuuria, kun taas Ave on yleisemmin kaiken sekalaisen arvioija ja kiinnostunut siitä, mitä tämä mystinen drum&bass tarkoittaa. Blogaajien mielenkiinto oli siis taattu, joten odotukset olivat korkealla!
Legendaariselle YO-talolle lähdimme noin 23:30 aikoihin. Paikalla oli pitkähkö jono, jollaista en ole aiemmin YO-talolla nähnyt. Pääsimme sisään kolmen satseissa ilmeisesti lipunmyyjän kiireen takia. Lipusta osallistujat maksoivat vaivaiset 5€, ja narikastakin saivat opiskelijat euron alennuksen (itse "aikuisena" maksoin pikkulapsukaisia enemmän...) Perinteiden mukaisesti heti sisään päästyämme syöksyimme tiskille. Baarin hinnat ovat YO-talolla selvästi kalliimmat kuin esimerkiksi Senssillä, mutta onneksi dnb-bileissä ei yleensä tule juotua paljon. Kaikki alkoholi palaa tanssiessa hyvin nopeasti pois. Melkeinpä terveellistä touhua on siis tämä! Ja riehuttuakin tulee.
Musiikkitouhut olivat jo ensihetkillä varsin maukkaat. Epämääräisen ja geneerisen "bassomusiikin" sijaan luvassa oli puhtaasti drum&bassia ja junglea, vain muutamalla satunnaisella dubstep-biisillä maustettuna. Laaja kirjo soittajia oli jaettu tasaisiin 25 minuutin pätkiin, joten ainakin oli luvassa vaihtelevaa näkemystä. Parhautta! Vaikka junglea on vaikea tanssia, sitä silti ilolla kuunteli pöydästä käsin ja ihmetteli mielenkiintoisia rumpubiittejä. Hyvin jäi mieleen myös jotain setillä kokeiltavaa! Tanssilattia oli vielä puolenyön aikoihin tyhjillään (junglea on kieltämättä aika vaikea tanssia), mutta väen valuessa sisään myös tanssijoiden joukko kasvoi.
Baarin puolella hengasimme junglea kuunnellen ja juomia siemaillen. Paikalle saapui kaikenlaisia tuttuja, muun muassa Pete "Cirius" ja Horzi, jolle pääsimme Olvin kanssa viimein kehumaan taannoista Säde-tourin settiä. Riemu nousi kattoon, kun bongasimme paikalta vielä superreivaajat Pekan, Villen ja Hannun, joista viimeistä ei ole pitkään aikaan tullut nähtyä missään. Täydellinen tanssiporukka oli siis kasassa! Klubi alkoi olla viimeisiä paikkoja myöten täynnä, joten tanssilattiakin täyttyi. Suurin osa porukasta oli hyvin tunnistettavaa junkkaväkeä. Tähän tyyliin kuuluu jonkinlainen moderni karisma, joka muuttuu sekopäisyydeksi liian hyvän biisin soidessa. Junkkaväkeä oli paikalla hyvin paljon, ja vieruskaverin sekopäisyys lisää omaakin. Kaikenlaista muuvia tanssijoilla oli: suurimmaksi osaksi x-steppiä ja muuta pomppimista. (Myös tuplatempoon steppaaja bongattu!!)
Kaikkein tarkimmin musiikkia tuli seurattua klo 01:30 eteenpäin, kun lavalle nousivat Esc ja Wispy. Molemmat ovat Suomen dnb-piireissä hyvin tunnettuja nimiä, ja molemmat on tullut itsekin nähtyä monta kertaa eri paikoissa. Anten kanssa tuli tanssittua pieniä pätkiä kerrallaan, ja kunnon loppuessa pakenimme pihalle kylmyyteen. Jälkeenpäin ajatellen tällaisesta "lämmittelykierroksesta" oli hyötyä, sillä muuten emme varmasti olisi jaksaneet loppuillan massiivisia tanssisessioita. Basson jytinän todellakin tunsi mahtavan äänentoiston ansiosta, mutta se ei ollut kaiuttimien vieressäkään sietämättömän lujalla. (Outoa kyllä, basson tunsi lujiten naisten vessan viimeisessä kopissa vasemmalla. Viereisessä ei tuntunut enää mitään... No tulipahan testattua sekin.) Esc ja Wispy soittivat eniten minulle tuttuja biisejä, joita on radiossa ja aikaisemmissa bileissä soinut. Nimiä en tietenkään muista, mutta laittakaa ihmeessä kommentteihin tai irkkiin tunnistettuja biisejä!
Klo 02:20 aloittaneen Nocomplyn keikan ihailimme suurimmaksi osaksi pöydästä. Valopöydän vieressä oli kieltämättä messevä äänenlaatu, kun sekä pöydät että tuolit vapisivat mörisevän basson edessä. Nocomply on nimenä vanha tuttu lukuisista edesmenneen Volumen kekkereistä, mutta musiikillisesti ei tullut mieleen mitään erityistä. Tällä kertaa mies teki ehdottomasti vaikutuksen. Anten sanat "helvetin kovia biisejä, DJ:llä on mukavaa, ja kaikilla on mukavaa" pitävät paikkansa, sillä massiivisten droppien aikana koko klubi riehaantui ja yleinen hulluus tarttui kaikkiin.
Tamperelaisten ehdoton suosikki Infekto otti lavan haltuunsa Nocomplyn jälkeen. Tätä oli odotettu. Kaikkien aikojen rakkaimpiin (IMO) bileisiin lukeutuvista Beatformerseista tuttu nimi on pitänyt harmillisen pitkää taukoa dnb:stä, ja muutaman keikan olen itsekin missannut. Nocomplyn jälkeen fiilis nousi vielä niin uudelle tasolle, että tanssilattiakin levisi lavan puolelle. Aivan mahtava yhteisfiilis, kun ketään ei heitetty pihalle, vaan päinvastoin lavan valloittajille lastattiin lisää kaljaa. Setin loppupuolella jalat huutivat jo tuskasta, mutta pakko oli vielä jaksaa ne täydet 25 minuuttia pomppia. Onneksi näitä x-step-hommia on tullut jo muutama vuosi harjoiteltua, niin ei aamulla ollut niin kauheaa jumia.
Loppuhuipennuksena toiminutta mayhemia jäimme kuuntelemaan vain vähäksi aikaa, sillä lyhyen tanssitauon jälkeen jalat eivät kestäneet enää. Päätimme lähteä hakemaan setit Tivolin viereisestä kebab-kopista, joka on muuten ainakin minun mielestäni Tampereen paras kebab-koppi. Päällimmäisenä tunteena nälän jälkeen oli suunnaton dnb-riemu ja energisyys. Missään vaiheessa kenenkään settien aikana ei tullut tylsää, joten kaikinpuolin Convention oli onnistunut ilta. Kyllä näitä coneja mahtuisi vuoteen kaksikin, kun näin loistavat kekkerit olivat järjestäjät saaneet aikaan!
P.S. Aven arvion illasta löydät täältä!!! Isot hatunnostot mukaan uskaltautuneelle Avelle!
P.S.S. Virallinen My Rave -chat löytyy QuakeNetistä nimellä #my-rave. Mukaan mahtuvat kaikki konemusiikista vähääkään kiinnostuneet. Clientittömille toimii yhtä hyvin myös täältä löytyvä webchat. Nähdään siis irkissä!
